Hoivan laatu ei ole kiinni henkilöstömitoituksesta

Hoivan laatu ei ole kiinni henkilöstömitoituksesta

Hoivan laatu ei ole kiinni henkilöstömitoituksesta

Poliittiset päättäjät ovat vääntäneet kättä ikäihmisten palvelun hoitajamitoituksesta. Koska kyseessä on herkkä erityisryhmä ovat äänenpainot olleet sitäkin vaativampia. Viime viikon perjantaina saatiin viimein runnottua korkeampi hoitajamitoitus läpi. Väitän silti, että hoivan laatu ei ole kiinni henkilöstömitoituksesta vaan henkilöstön motivaatiosta ja johtamisen laadusta.

Korkeammasta mitoituksesta voi olla myös haittaa

Otsikossa olleen väitteeni perustan omakohtaiseen kokemukseemme, tosin jo muutaman vuoden takaa. Perheyrityksemme Hopeaharjun Palvelukodin alkuaikoina hoitajamitoitus oli 0,3. Henkilökunta tiesi mitä päivän mittaan piti tehdä ja asiakkaat osallistuivat taloon töihin, kukin omien kykyjensä mukaan. Kun sitten Porin kaupungin kilpailutuksessa vaadittiin 0,5 hoitajamitoitusta, oli tietenkin pakko rekrytoida lisää henkilökuntaa. Yllättäen talon arjessa kävikin niin, että päivän toimintojen organisointi meni vaikeammaksi kun henkilöstön määrän lisääntyessä tehtäväpallot putoilivat väleihin. Samaan aikaan asiakkaat passivoituivat, ja palvelutalossa alettiin odottamaan enemmän palvelua sen sijaan että oltaisiin itse oltu aktiivisia.

Suomen vanhustenhoito ei kestä hoitajamitoituksen lykkäämistä?

Nyt mitoitusta nostetaan vieläkin korkeammalle. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola esittää väitteen, että Suomen vanhustenhoito ei edes kestä hoitajamitoituksen lykkäämistä. Mitä se siis tarkoittaa yksityisten palvelutuottajien osalta? Verrattain vähälle huomiolle keskustelussa on jäänyt se, että lakiin kirjoitettuna mitoitus koskee kaikkia palvelutuottajia. Aiemmin hoitajamitoituksen noudattamista on valvottu vain yksityisiltä palveluntuottajilta, muttei julkiselta. Lainmuutoksesta eteenpäin myös julkisen palvelutuotannon hoitajamitoitus on oltava 0,7. Se on hyvä, sillä silloin yksityinen sektori on samalla viivalla julkisen palvelutuotannon kanssa, toisin kuin aiemmin.

Toinen keskustelussa esiinnostettu huoli liittyy henkilöstön saatavuuteen. Tämä huoli on akuutti, sillä käsipareja ei tälläkään hetkellä tunnu olevan riittävästi. Tilannetta ei auta uutisointi, jossa hoitoalasta ei anneta hyvää kuvaa eikä tietenkään se, jos johtaminen yksikössä on huonoa.

Välimuotoiset asumisratkaisut ovat toivottavaa kehitystä

Yle:n erikoistoimittaja Tiina Merikanto kirjoittaa hyvässä analyysissään: “Hyvää tarkoittava hoitajamitoitus vanhuspalveluissa voi kääntyä päälaelleen, jos kunnat alkavat kiertää lakia”  siitä, että mitoituksen nosto tehostettussa palveluasumisessa ohjaa ostoja kevyempiin, välimuotoisiin ratkaisuihin. Tämä on meidän mielestämme kannatettava kehitys, sillä silloin asiakkaan valinnanvara lisääntyy ja palveluvaihtoehdot monipuolistuvat. Hyvänä esimerkkinä onkin Villa Ilon palveluasuminen yöpartiolla -konsepti, jossa asiakkaan itsemääräämisoikeus toteutuu pidemmälle kuin perinteisessä tehostetussa palveluasumisessa.

Merikanto nostaa esiin myös huolen siitä, että tällä tavoin nostettaisiin kynnystä päästä palvelujen piiriin ja kenties säästettäisiin palvelun laadussa. Kokemuksesta tiedämme, että välimuotoiset asumisratkaisut vaativat toimijalta ketteryyttä, asiakkaan tarpeiden tunnistamista sekä toiveiden kuuntelemista. Meillä paikallisilla toimijoilla on siihen hyvät edellytykset, joten uskon tämän lakimuutoksen lopulta hyödyttävän HoviKodin kaltaisia pieniä toimijoita. Tervehdimmekin tätä uutta toimintaympäristöä ja sen mukanaan tuomaa muutosta ilolla.

Jussi Peltonen, toimitusjohtaja

Jussi Peltonen
Toimitusjohtaja
HoviKoti
p. 040 902 2477
jussi.peltonen@hovikoti.fi