Tehy ja Super eivät tunnu ymmärtävän että hoitamisessa ei ole kyse voinnin ylläpitämisestä

Hoitamisessa ei ole kyse voinnin ylläpitämisestä.

Hoitamisessa ei ole kyse voinnin ylläpitämisestä

Hoitamisessa ei ole kyse voinnin ylläpitämisestä. Sanassa: lähihoitaja on kaksi osaa: LÄHI viittaa siihen, että ollaan lähellä, lähekkäin tai läheisyydessä. Hoitaja taas viittaa hoitamiseen, jonka taustalla on ajatus tilan tai voinnin paranemisesta. Sana: hoitaminen ei siis mielestäni viittaa toimintaan, jossa ei olisi tavoitetta jostain parammasta.

Työntekijäliittojen viime aikainen ulostulo artikkelissaan otsikolla ”Tehy ja SuPer: Hoiva-avustajien koulutuksen tarve on välillisissä tukipalvelutehtävissä, ei hoiva- eikä hoitotyössä ” arvosteli hoiva-avustajan työpanoksen merkitystä asiakkaan arjessa. Jutussa kerrottiin, että: ”ikäihmisten hyvä ja turvallinen hoito vaatii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden osaamista ja vähintään toisen asteen koulutusta, jotta se voidaan toteuttaa asiakasturvallisesti ja asianmukaisesti”.

Omaishoitajien työ on arvokasta

Mielestäni koko ajatus on täysin päätön, sillä kykeneväthän omaishoitajatkin hoitamaan puolisoaan, vanhempansa tai perheenjäsentään turvallisesti ja asianmukaisesti ilman toisen asteen hoitajakoulutusta. Päivittäiset arjen rutiinit sujuvat omaishoitajille erinomaisesti, kunhan vain ensin perehdytään, jaksetaan arjen rutiineissa sekä kysytään tarvittaessa lisää ohjeita.

Hoiva-avustajan tehtäviin on Tehyn ja Superin mielestä ajateltu kuuluvan avustamiseen, siivoukseen ja ravitsemukseen liittyvät tukitehtävät. Yllättävänä kierrepallona jutussa halutaan muuttaa hoiva-avustaja tukipalvelutyöntekijäksi. Roolin uusi nimitys ei varmasti motivoi osallistumaan aktiivisesti eikä välitä mielikuvaa tehtävän ansaitsemasta arvostuksesta.

Aito kohtaaminen on hoivatyötä parhaimmillaan

Asiakkaan kohtaaminen ja kuuntelu on tärkein hoivakodin arjessa tapahtuva toiminta. Sen osaavat ihan meistä jokainen, ilman koulutustakin. Liittojen ajatus siitä, että turvallista hoivaa voi tarjota vain toisen asteen koulutettu henkilöstö, vähättelee tavallisen ihmisen käsitystä omista kyvyistään, sillä kyllä meistä jokainen osaa vanhempana, lapsena tai ystävänä pitää huolta muista ihmisistä. Ei siihen koulutusta tarvita.

Kaikkien työpanosta ja osaamista tarvitaan

En tarkoita tällä sitä, ettei lähihoitajia tai sairaanhoitajia tarvittaisi. Päinvastoin. Mutta kun käsiparit eivät riitä, pitäisi jokaisen kyvyt ja koulutus pitäisi saada käyttöön täysimääräisesti. Kaikkien pitää kantaa kortensa kekoon asiakkaiden hyväksi eikä tuntea itseään organisaation taustatoimijaksi. Lähi- ja sairaanhoitajien tulisi käyttää tarmonsa asiakkaiden voinnin ja toimintakyvyn parantamiseen, vaikuttavampien hoito- ja kuntoutussuunnitelmien tekemiseen sekä saavutettujen tulosten mittaamiseen asiakkaan arjessa.

On yhteiskunnallisesti järjetöntä hylätä tehtäviinsä motivoituneiden hoiva-avustajien työpanos hoiva-alalla, sillä me tarvitsemme kaikkia käsiä pitääksemme erityisryhmämme arjen arvokkaana sekä mielekkäänä. Organisaatioiden tehtävä on katsoa, että jokaiselle löytyy oma, tärkeä paikka tiimissä, jossa kaikkien työpanosta arvostetaan.

Jussi Peltonen, toimitusjohtaja

 Jussi Peltonen
Toimitusjohtaja
HoviKoti
p. 040 902 2477