Mikä meitä suomalaisia vaivaa kun meitä ei enää kiinnosta tehdä päätöksiä ikääntyneiden palvelujen kehittämiseksi?

Päätöksenteko ikääntyneiden asumispalveluiden kehittämiseksi on Suomessa halvaantunut.

Päätöksenteko ikääntyneiden asumispalveluiden kehittämiseksi on Suomessa halvaantunut

Olen vuodesta 2014 asti päässyt vertailemaan kahden eri yhteiskunnan varautumista ikääntymisen rajuun kasvuun. Meillä täällä Suomessa on sätkitty asian tiimoilta jo pitkään, sillä olemme Japanin kanssa yksi nopeimmin ikääntyvistä kansakunnista. Olen silti valitettavasti sitä mieltä, että päätöksenteko ikääntyneiden asumispalveluiden kehittämiseksi on Suomessa halvaantunut. Poliittinen paine ja eri intressiryhmien keskinäinen köydenveto aiheuttavat tilanteen, jossa kukaan ei uskalla päättää.

Perustelen väitteeni: olen Hovi Care -yhtiömme kautta seurannut Singaporen päätöksentekoa samaisessa aiheessa. Vaikka vielä toistaiseksi olemme vielä edellä Singaporea ikääntyneiden palveluissa, hekin ottavat meitä kovaa vauhtia kiinni. He aktiivisesti hakevat parhaita käytäntöjä eri puolilta maailmaa ja sovittavat niitä paikalliseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan sopiviksi. Täällä meillä ei sellaista tunnu tapahtuvan.

Hollannin malli

Suomessa puhutaan ylistävään sävyyn Hollannin mallista, jota käydään ryhminä ihastelemassa, mutta vielä toistaiseksi ei vastaavaa ole täällä kylmässä pohjoisessa tullut vastaan. Mikä siis mättää? Hogeweyk:in konseptiin kuuluu maksimissaan kuusi asukasta per ryhmäkoti ja yövalvonta hoidetaan kuuntelemalla ryhmäkoteja etänä keskitetysti. Meillä täällä Suomessa Valvira ja Aluehallintovirasto edellyttävät, että pitää olla yksi yöhoitaja maksimissaan 15 asukasta kohden ja hänen pitää olla kuuloetäisyydellä. Teknologian hyödyntämistä henkilökunnan korvaamiseksi ei sallita. Yöhoitajan vuosikustannus on noin 50.000 euroa eli 15 asukasta kohden 3.333 euroa vuodessa eli 9,13 euroa päivässä. Jos Hollannin malli toteutettaisiin Suomessa omalla yököllä per kuusi asukasta, kuten viranomaiset meillä vaativat, olisi kustannus 8.333 euroa vuodessa eli 22,83 euroa päivässä (tai oikeammin yössä). Tilaajan kiinnostus laimeni juuri.

Teknologian hyödyntäminen yövalvonnassa?

YLE:n Tiina Merikanto on jutussaan: “Muistatko vielä viime vuoden vanhuskohun ja isot lupaukset? Vanhusprofessorit tylyttävät uutta raporttia: Kotihoidon hoitajakato näyttää jatkuvan” pyytänyt professoreita Marja Jylhä ja Marja Vaarama arvioimaan perhe- ja peruspalveluminiteri Krista Kiurun asettaman työryhmän raporttia. Työryhmä toteaa itsekin, että lopputulema on laiha ja että odotukset eivät ole korkealla: ”Kun asioita tarkastellaan eri intressiryhmien näkökulmasta ja vanhuksen oma näkökulma unohtuu, lienee selvää, että valmistelu on vaikeaa ja johtaa juuri tällaisiin jatkokehittämisen suosituksiin.” Nyt ei tarvita lisää suosituksia, vaan päätöksiä.

Sivusta länkyttäminen on helppoa, siksi juuri tässä tulee oma, konkreettinen ehdotukseni: sallitaan viranomaisten toimesta erityisryhmien yövalvonnassa non-intrusiivisen (tunkeilemattoman) teknologian hyödyntäminen. Mitä jos kolmella yököllä (jolloin kahden hoitajan vaatimat asiakastilanteet voitaisiin hanskata turvallisesti ja yksi hoitaja jää silti valvomoon) voitaisiin esim. seurata vaikka kymmentä kuuden asukkaan ryhmäkotia. 150.000 vuodessa jakaantuisi 60 asukkaalle, jolloin hinnaksi tulisi 2500 eli 6,85 euroa per päivä. Vuorokausihinta laskisi nykyisestä 2,28 euroa joka on pyöreästi 2-3%. Ja tilaaja kiittää.

Säästöjen lisäksi päästäisiin viimein tilanteeseen, jossa ryhmäkoot pienenevät. Tästä on monia hyötyjä: asiakkaat voitaisiin ryhmitellä samanhenkisiin porukoihin, arjen tilanteiden hallinta on helpompaa ja asiakkaiden on helpompi kotiutua. Kaikki voittavat!

Jussi Peltonen, toimitusjohtaja

Jussi Peltonen
Toimitusjohtaja
Hovi Group Oy

Hallituksen puheenjohtaja
HoviCare Ltd